Eteläpohojalaaset hevosajokalut
Kilvanajokärryjen kehitys Eteläpohjanmaalla

Turussa Aurajoen jäällä kilpailtiin tiettävästi ensimmäisen kerran 1821. Siitä ei ole tietoa oliko hevosen perässä luokkavaljastettu pulkka, reki vai kilpailua varten erityisesti valmistettu kevyt ajopeli. Ravikilpailujen alkuaikoina useimmat kilpailut pidettiin jäälle auratulla radalla. Tietysti hevosten nopeutta kokeiltiin myös maantiellä, mutta useimmiten se tapahtui kirkkomatkalta palattaessa kotiin tavallisilla kieseillä tai reellä. Ravikilpailujen lisääntyessä, alettiin myös kehittää siihen sopivaa rekeä ja kärryä.

Kilpakärryjen kehitykseen antoi merkittävän panoksen Jaakko Huhtanen Kurikan ajokalukoulusta. Huhtasen kuoleman jälkeen nykyisen maailmallekin levinneen kilpakärryn mallin suunnitteli ja rakensi seppä Oskari Hanka ja Oskari Palonen.

Krekku

Ensimmäinen jäälle tarkoitettu kilvanajoreki oli krekku. Se on hyvin siro ja kevyt, pitkät ketarat ja runko on pääasiassa raudasta tehty. Puuta siinä on anturat ja aisat sekä istuimen pohja. Anturoissa on tapit johon jalat laitettiin, lisäksi se on oikein jarrulla varustettu.

"Tälläkin mööpelillä ajettiin tietysti jo kovaa, mutta oli tässä se paha puoli, että se ajaessa helposti siristi ojaan. Siinä sitä sitten mentiin kylykimyyryä, joten se ei sen aikuisia hevosmiehiä oikein tyydyttänyt."  Lenni Huhtanen

 

Krekku oli hyvin kevyt ja nopea jäällä ajettava kilvanajoreki. Ilmajoen museo

Amerikkalaismallinen kilvanajokärry

Raviratojen ilmestymisen myötä alettiin myös kärryillä ajaa kilpaa. Eräs esikuva ensimmäisiin kilvanajokärryihin oli saatu Amerikasta, jossa raveja oli harrastettu jo pitempään.

"Hieman omituisen näköinen kärry on amerikkalaista mallia oleva kilpa-ajokärry suurine pyörineen ja väkettuine kappoineen, lisäksi oli tässä mallissa aisain lisäksi myöskin remmiveto".  Lenni Huhtanen

Amerikkalaismallinen kilpakärry muistuttaa paljolti hevosvetoista haravakonetta. Pyörät on hyvin suuret halkaisijaltaan, melkein hevosen korvien korkeudella. Kuljettaja istuu suurinpiirtein hevosen säkän korkeudella ja jalat menee hevosen takajalkojen sivuille.

1880-luvun kilpavaljastus oli paljolti samanlainen mitä näkee nykyisinkin raviradoilla. "Remmiveto" eli Kiinalaisten keksimä hankaava rintavaljastus 2000 vuoden takaa on edelleenkin ravi- ja valjakkourheilussa yleisesti käytössä. Sikäli valjastuksessa on menty eteenpäin että hevosen kaulalle paremmin asettuva "ränkien" kaltainen kolmipisteinen ristirintaremmi on yleistynyt raviurheilussa. - Vielä kun nano- tai hiilikuituinen joustava luokka tulisi aisojen väliin...

"Kyllä siitä hevoonen tykkääsi mutta tykkääsikö kuski?" Jaakko Lahti

 

Amerikkalainen kilvanajokärry jossa on valtavat "haravakoneen" pyörät.

<<edellinen    jatkuu >>
<< edellinen - etusivu - seuraava >>