merkityksestä paikkakunnalle. Sen mukaan minun mummani isä, Matti Kananoja oli merkittävä teollisuusmies ajokaluteollisuudessa ja erityisesti niiden kauppaamisessa laajalti koko Suomessa. Kärryjä vietiin aina Ruotsia ja Venäjää myöden, tuoden tekijöilleen rahaa "pälsyliivin" taskussa jaettavaksi.

Nopankylässä kotiteollisesti ensimmäisenä Valentin Kuusisto, hänen turunmallinsa raudoitti Könnin koulukuntaan kuulunut Oskari Fabiani Hanka. Seppien seppä teki merkittävän elämäntyön Kurikan käsityöläisten osuuskassan jäsenenä. Käyttöön tuli laatujärjestelmä, suojelusmerkki ja vuoden takuuaika. Kilpakärryjen kehityksen aloitti Jaakko Huhtanen, hänen elämäntyö oli Kurikan ajokalukoulun perustaminen. Maineikkaassa koulussa annettiin ammattiopetusta hevosajokalujen valmistamiseen. Nopankylän ajokaluteollisuudesta Toivo Virrankoski teki mainion tutkimustyön ja Ilmajoki-seura kustansi siitä kirjan. Eino Sydänoja, kärryntekijä itsekin kiersi ja haastatteli magnetofonillaan Nopankylän ja Huissin ihmisiä. Itse olen tavannut monia, joiden kanssa on tarinaa isketty ja tietoa jaettu. Kiitos kaikille heille.

Laharen Martti Topuperältä, kehityksen keskuksesta ;-).  Noppa 2004, päivitys2011

1960-luvulla olin vielä "hevosenpään" mittainen pikkupoika, hevosia, kärryjä sekä hevosvetoisia työkaluja käytettiin päivittäin maatalouden töissä. Kuvassa olevan viimeisen hevosensa, isäni myi vuonna 1967. Sen jälkeen tilan maataloustyöt hoidettiin moottorivoimin. Muistan vielä ajan, kun tummat viettivät elämäänsä pyörien päällä. He kulkivat hevosten vetämillä kärryillä ja pysähtyivät juottamaan sekä syöttämään hevosiaan naapuriin. Se oli viimeisiä aikoja, kun hevosen vetämillä kärryillä yleensä joku vielä ajoi.

Vuonna 1992 olin Kiuruvedellä ja kävin hevosajoneuvojen entisöintikurssin. Jokin niihin kiinnostukseni veti ja  vasta tuolloin oivalsin, että näitähän kärryjä äitini suku valmisti lähes sata vuotta Ilmajoen Nopankylässä. Museoautoja entisöidään, sillä ne ovat meidän käyttöhistoriaa. Hevosajoneuvot ovat myös meidän käyttöhistoriaa ja erityisesti ne ovat meidän valmistushistoriaa. Näiden sivujen tavoitteena on antaa tietoa hevosajoneuvoista, niiden eri malleista, tekijöistä, valmistustavoista ja käytöstä. Hevostalouden lisääntyessä, olisi hienoa jos rekien ja kärryjenkin käyttö ja valmistus tekisi paluun hevostalouden oheen.

Kun aloitin hevosajoneuvoista tiedon keruun, sain Reino Haanpäältä Lenni Huhtasen esitelmän vuoden 1936 Kurikan maatalousnäyttelyyn. Esitelmä kertoi Kurikan teollisuuden kehityksestä ja erityisesti ajokaluteollisuuden

Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto

Eteläpohjalaisista hevosajoneuvoista, niiden

historiasta ja tekijöistä kertova sivusto, on valmistunut

Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston

 Oiva Kuusiston rahastosta myönnetyllä tuella. 

Kiitos! 

Martti Lahti