Vinopuikkoinen

Vinopuikkoinen oli noppalaisten oma kärrymalli ja myös se on turunmallin muunnos, jossa korin puu- tai rautapuikot on suorat, taaksepäin ja hieman sivulle vinoon asentoon aseteltuna. Korin rakenne on hyvinkin suoralinjainen, takapää on viisto ja terävä, samoin kuin istuimen kulmat on terävät.

Vinopuikkoisen korin takaosassa on korin sisälle käännettävä istuin. Sen kummallakin reunalla on otekahvat. Otettaessa lisää matkustajia kyytiin, istuin käännettiin esiin ja samalla käännettiin siinä oleva kapea ja pehmustettu selkänoja pystyyn, jotta takana matkustavan oli mukavampi kenata sitä vasten.

Nahkainen puoli- tai täystoppaus kiersi istuimien selkänojan alkaen kummankin käsinojan päästä. Istuimen pehmuste on irrallinen ja istuimen levyinen nahkatyyny. Korin ja istuimen sivulla kiertää messinkiknupit. Särmissä olevan raon läpi kärryn etupuolelle, kiinnitettiin sylinahka. Istuin on säädettävissä kolmeen eri kohtaan.

Vinopuikkoiset olivat "olovana oikeen mahtikärryjä". Pentti Virrankoski

Vinopuikkoisen jousitus on poikkilinjaari. Kori on hieman pidempi kuin pussikärryssä mutta lyhyempi kuin turkulaisessa mallissa. Lokasuojat on pellistä taivutettu ja pituussuuntaan uritettu jotta pysyivät muodossa.

Noppalainen vinopuikkoonen jossa kärryn takaosassa on käännettävä istuin ja noja.

Vinopuikkoisen pyörän kappa on uudempaa ja sirompaa sorvausta ja poikkeaa turunmallin kapasta, joka on muodoltaan hyvinkin työkärryjen kapan kaltainen.

Kappa taasen auttaa vinopuikkoisen ikää määritettäessä ja todennäköisesti mallia on valmistettu vasta 1890-luvun jälkeen. Mahdollisesti vasta 1900-luvun puolella, kuten Kurikka-kärryäkin. Näkyvin ja vertailukelpoisin muutos on tapahtunut juuri kärryn pyörissä. Kummassakin kärryssä on huomattavissa pyörän kapan ja sen sorvauksen muuttumisen sirommaksi.

Korin väritys on vihreä valkoisin raidoin tai ruskea sinisillä ja keltaisilla raidoilla.

"Ja mettäkylä meni mettumaari-markkinoille monin kärryjonoin. Eikä turkulaasia tarvinnut tuoda takaisin. Vaasan torilla oli maakunnan miehiä, rahamiehiä, joille kärryt kelpasivat, oli hurrejakin, jotka tulivat katsomaan ja mongersivat jotakin: "Va kostane oopokärry?" Kyllä kärrymies ymmärsi, että ihmisen puhetta se taisi olla ja arvasi, jotta  hurri tiedusteli, paljonko kärryt maksavat . Osasi oikea kärrymies hyvin vastata: "Huntra viisikymmentä markkaa... huntra tiuku markkaa..."  Samuli Paulaharju

Kärryn yleisnimitys muuttui turkulaisista "kurikkalaasiksi", tarkoittaen myös Ilmajoen emäkirkon puolella tehtyjä noppalaisten kärryjä.

Vinopuikkoosessa kärryssä on poikkilinjaari jousitus ja sirommat pyöränkapat.