Eteläpohojalaaset hevosajokalut
Kilvanajokärryjen kehitys Eteläpohjanmaalla

Ruotsalainen kilpa-ajokärry

"Vanhat mallit ei kauaa aikaa hevosmiehiä tyydyttänyt, vaan täytyi mallia taas muuttaa". Lenni Huhtanen

Nimestään huolimatta tämä kärrymalli kehitettiin Kurikan ajokalukoululla 1901- jälkeen. Ruotsalaisen kilvanajokärryn uutuutena oli kumipyörät, joten pyöriensä puolesta se oli verrattain kevyt. Kumipyörät oli ulkomaista valmistetta joten niitä oli vaikea saada. Rungon rakenne oli taasen hyvin raskas, joten se oli epäedullinen käyttää. Istuin oli lehtijousen keskellä ja muistutti malliltaan niittokoneen istuinta.

Tanskalainen kilpakärry

"Seuraavakaan malli, ei vielä ollut se muoto, joka lopullisesti vakiintui kilpa-ajokärryjen malliksi". Lenni Huhtanen

Edelliseen verrattuna malli oli jo sirompi, matalampi ja kevyemmän näköinen. Silti siinä oli vieläkin liikaa puuta, siis painoa jota kilpakärryssä ei saisi olla ollenkaan.

Jaakko Huhtasen toimesta kilpakärry ei sitten muuttanut enää malliaan vaikka hänellä oli suunnitteilla uusi malli, mutta se jäi vain suunnitelmaksi sillä hän kuoli keväällä 1907.

Kilpakärryn kehitystyö siirtyi ajokalukoululta Kurikan käsityöläisten osuuskassalle.

 

Puupyöräinen kilpakärry oli seuraava kehitysaste kovapyöräisestä kilpakärrystä.

 

Ruotsalainen kilpa-ajokärry, suitsissa Reino Lahti E-P opiston päärakennuksen edustalla

Tanskalainen kilpakärry ei ollut nimestään huolimatta Tanskalainen. Kuvassa Valtonen.

<<edellinen    jatkuu >>
<< edellinen - etusivu - seuraava >>