Jouttikeisi

Jouttikeisi on Pohjanmaalla vanhimpia valmistettuja ajoneuvoja. Silmiinpistävää siinä on kauniisti muotoiltu istuin, kuin mahapiironki "puujouttien" päällä. Runsaasti koristeveistettyjä yksityiskohtia kuten istuimen, särmin ja matka-arkun teline. Siihen aikaan tavattiin käyttää kärryissä vielä puuakselia, mutta jouttikeisissä se oli terästä. Könnin mestarien itselleen ja suvulleen käyttämä väritys esiintyy keltaokrana mustilla raidoilla ja ornamenteilla koristeltuna.

Samuli Paulaharju kuvailee jouttikeisiä seuraavasti:

"Jouttikeisit olivat vanhaa komeaa koukeromallia, mutta niiden istuin keikkui vahvoilla puujouttiilla. Mestari oli tehnyt puutyön, mestariseppä raudoittanut ja maalari vetänyt värit, samat mielivärit, joita vanhat ihastelivat arkuissaan, kello- ja karmikaapeissaan. Istuimen selkämystän ja poskien kellanruskealla pohjalla oli koreita kukkia ja ässänvääriä, samoin särmissä, reunapuolet, aisat ja takalaudat oli maalattu tummiksi. Taikka oli koko ajopeli sivelty tummanveheriäiseksi sekä vedelty vaaleita raitoja reunoihin, särmi ja istuimenselkä koukeroitu oikein korjiksi.

Kaleeseilla ajelivat papit ja muut isoot herrat, palkehilla ja jouttikeiseillä keikuttelivat rintakylien isoot isännät."

Könnin jouttikeisi, kuvan tausta Yli-Könnin kaksfooninkinen talo, Ilmajoki.

Könnin ajokaluteollisuus

Vuoden 1841 tiedon mukaan Juha Yli-Könni raudoitti hyvin taitavasti vaunuja ja kiesiä. 1865 kerrottiin sanomalehdessä että Könnit oli tunnettu "vielä muutamia vuosia sitten Suomen parhaina ajokalujen tekijöinä".

Maankuulujen Könnin mestarien hevosajoneuvojen valmistaminen on jäänyt kelloteollisuuden varjoon, niitä kuitenkin valmistettiin. Mainetta Könnin sepät hankkivat 1823 mennessä tekemällä kellojen, kirurgin välineiden, lukkojen ym. lisäksi kärryjä, rattaita ja vaunuja. Könnit oppilaineen muodosti näihin aikoihin lähes pariinkymmeneen henkeen nousevan todellisen pientehtaan, jolla oli myös alihankintaa paikkakunnan lisäksi maakunnan ulkopuolellakin. Tuotteiden merkitys ja valmistusarvo oli huomattava. Monet tuotteet kuten kellot, sahanterät ja muut instrumentit olivat maassamme ainutlaatuisia. Ajokaluja tekivät Könnien lisäksi, opissa olleet larvakylien mestarit Kurikan Kampinkylästä.

Könnin takana Ujaasten Melloossa asui maineikas kirkonrakentaja Salomon Kölström. Hänen tyttären mies oli rakennusmestari Simuna Juvel ja kelloseppä Kustaa Könni, nai Juvelin tyttären ja tuli näin Ujaasten taloon vävyksi. Yhdessä Juuveli ja Kustaa tekivät vanhanajan jouttikeisejä sekä isoja- että pikkupalakehia. Kustaa Könni oli Ujasen torpan isäntä ja hän rupesi käyttämään nimeä Ujanen.

Kuvan Könnin jouttikeisi on näytteillä Ilmajoen museossa. Ilmajoki